Matkakuvia
Kalevalan asutuskeskuksesta Vienan Karjalassa 7.-8.4.2006
Kalevalan upea etnografinen museo sai häädön
Kuvat ja teksti ©Petri Niikko
Kalevala on yli 4000 asukkaallaan Vienan Karjalan suurin kylä tai oikeammin taajama. Kylässä asuu paljon nuorisoa, päiväkotejakin
on monta. Alue oli varsin merkittävä työllistäjä vielä Neuvostoajan
lopulla. Kylän nimi vaihdettiin Uhtuasta Kalevalaksi 1960-luvulla. Kalevala on
paitsi myös Karjalan kansalliseepos niin myös suurin karjalaisväestön keskittymä Pohjoisessa
Venäjän Karjalassa. Se sijaitsee hyvin kauniilla
paikalla Keski-Kuittijärven rannalla. Huolimatta sotilaskasarmeista ja
kauhtuneista kerrostaloista
kylässä on mukava tunnelma ja se on paikoin kauniskin. Ihmiset ovat ystävällisiä.
1990-luvullla taajamassa avattiin ainutlaatuinen kotiseutumuseo, sikäläisittäin etnografinen
museo, jonka aineiston asiantuntijat ja kyläläiset keräsivät itse
lähikylistä 1990-luvulla. Museo avattiin tavaratalon toisessa kerroksessa
kymmenisen vuotta sitten. Siellä on kokoonnuttu viettämään erilaisia juhlija, koululaiset
ovat oppineet siellä vanhoja piiritansseja ja lauluja, ja sen vaihtuvat näyttelyt
ovat olleet sangen korkeatasoisia. Ne on usein palkittu tasavallan
taholta.
Tänään 20.4. museota ei enää ole. Tavarat on kannettu
ties minne ovat mahtuneet ja tavaratalon toiseen kerrokseen ryhdytään
rakentamaan kodinkoneosastoa
Kalevalan piirin johto levittelee käsiään. Uskokaa tai
älkää: Tavaratalo olisi antanut museon jäädä, jos se olisi suostunut
vuokran nostoon 15000 ruplasta/kk (450 euroa)
350.000
ruplaan, eli yli 10.000 euroon kuussa.
Näkymä puretusta museosta, kun se vielä toimi.
Piirin hallinto levittelee käsiään - Ei asia sille kuulu,
vaikka se on ihan itse jättänyt nykyisen "kohtuuvuokran" maksamatta.
Kyseessä on mielestäni selvä karjalaisen kulttuurin heikentämiseen tähtäävä toimenpide, vaikka se puhtaaseen bisnekseen verhotaankin.
Sääli! Karjalaisista ei ole uhkaa kenellekään.
10.000 eurolla kuussa saisi melko hulppeat tilat Helsingin
tai Pietarin keskustasta. Ainakaan minä en enää siitä kaupasta tuliaisiani
osta.
Andrein kalevalaiset puutyöt ovat vaikuttavia.
Vastaveistetyllä Väinöllä on kuitenkin syytä huoleen, vaikka hänet
myydäänkin ehkä ensi kesänä kiitolliselle
suomalaisturistille. Karjalassa ei ole kohta paikkaa missä laulaa, eikä
kenties edes kieltä ymmärtäviä kuulijoita.
Tähänkö museo muuttaa? 1920-luvulla talossa pidettiin Antikaisen
sotajoukkojen kokouksia. Siksi röttelö on suojeltu, vaikka se näyttääkin
hajoavan tuulenvireestä. Piirin johto on luvannut
museolle tilat toisesta kerroksesta. Talossa laaditaan remontti, jonka on
arvioitu kestävän vuosia. Lönnrotin mäntykin on rakennusta suorempi!
Samaan aikaan tiilisen kulttuurikeskuksen katto on osittain rysähtänyt, eikä
kukaan tee asialle mitään. Tilanne on kuvaava alueen vienalaiskarjalaiselle
kulttuurille. Virallinen taho antaa kaikesta päätellen siunauksen sen nopealle
katoamiselle.
Kyllä Kalevalasta kauneuttakin löytyy. Järvellä järjestettiin
pilkkikilpailut. Risti suojelee järvelle lähtijöitä. Tätä kirjoitettaessa vesi on jo
vallannut jäät.
Kalevalan sairaala.
Pyykkiä saattoi vielä pestä vielä "Stalinin kanavan" jäällä.
Uhut -joen reittiä oiottiin, kun Kuittijärven vesi nousi säännöstelyn
myötä
Likopää. Kuvat ©Petri Niikko 2006
