Matkalaisten Vienan Karjalasta keräämiä sananparsia 2003
Järjestämäni Karjalan matkat ovat ehkä poikkeavia turistimatkoja. Kannustan matkalaisia muun ohjelman ohessa perinteen keruuseen ja omien runojen tekoon. Uskon, että tällöin matkalaisetkin saavat eniten irti lomastaan. Ja he tekevät varsin arvokasta työtä! En ole myös koskaan kieltänyt reippaita matkalaisiani työnteosta. Näilläkin sivuilla tapaatte perunamaan kääntäjiä ja talon maalajia. Matkoilla toimitamme samalla tuliaisia mm. päiväkodeille ja kouluille. Osa sananparsista on karjalan, osa suomenkielisiä. Jotkut niistä on emäntien toimesta käännetty suomeksi ja yllätys yllätys: suomalaiset sananparret ovat aina eläneet myös Vienassa. Mukana on siis elävä, aito vuorovaikutteinen tilanne. Elävimmät lentävät lauseet on kirjattu suoraan tilanteista. Keräykset on tehty kesäkuun ja elokuun matkoilla. Erityiskiitokset Mirja Kolille (Lomalinjan matka 6.-10.8.) ja Irene Jylhäkorvelle (VKY:n 26.-30.6 matka)
Karjalaisten kielen käyttö on mehevää. Sananparret
värittävät puhetta ja pienikin asia saa tarinan polveilemaan. Suomalainen
huomaa äkkiä olevansa köyhtynyt kieleltään! On todella sääli, jos
karjalan kielen katoamista nuoremmasta polvesta ei saada pysäytettyä.
Petri Niikko
Irene keräsi eniten sananparsia. Oikealla Elviiran heliää heimokuntaa.
Nuori ja nätti kuin
virsussa rätti. S.J.
Kysymys: Kuinka elät? Olkua kuin kotona. Istu puulla ja puhu suulla. (Maria
Popova) Kiitos ku kinnas, vain ei niin karvaine. (M.P) Oi voi kun toinen ei voi, kolmas päivä yheksäs leipä - ei syö eikä syömättä ole (M.P.) Pöyvässä ei persettä näytetä!
sanoi Elviira, kun käänsin ryyppylasin alassuin Kun ei ole rahhaa, ei ole tämmöistä mahhaa (Elviira) Kirjoittakaa vaikka muutama sana lemmestä ja loput rakkauvesta (Helmi vieraskirjasta) Koillistuulella metsho ei laula, kala ei puutu (syö), eikä naini anna... (Iivana) Meillä päin sanotah jotta männäh "mertoa ravistammah" (Kun turisti kysyi tietä vessaan) Iivana Mitäs nyt nyhitäh, ku parta loppui (Maikki) Istu siinä pikkulikka rekeheni laidalla viieksi minuutiksi, jotta minä saisin ne salaisimmat asiat sinulle sanotuksi. (Maikki Popova. Kirjasi kuten edellä Mirja Koli) Maaten ja maha syliin! (Nukkumaan!) Helmi F. Pyyhki partansa ja ajoi takaisin (Helmi miehestä, joka teki turhan reissun Kemiin naisen takia) Silloin piät rullalla juomme ja rullat taskuhun panemma! (Raitis Helmi uhkasi juoda humalat) Kaunehen mualta ei vettä juua (kauniin emännän kirous?) Metshähän kun mänet, millani puu vastah tulou - rahvasta on kaikenlaista. Ukko ta akka - sammalta vakka, piipun nokka, venehen kokka. (Onnellinen aviopari) Kemijoessa vesi vähenöy, a lopu ei konsan. Suu oli väljä, juttu levisi suu suulta, sana sanalta. (Kun karhun kaato paljastui) Aino Kyntjeva, ylöskirjoittajana Irene Jylhäkorpi: Ei rikkahalle kelpaa köyhän annos. Rikkahan täysi uuni halkoja palaa, köyhällä
yksi ja sekin kytyy. Vieraassa silmässä roskan näköy, omassa ei oksau näkyä. Seitsemällä lastenhoitajalla vauva on
silmätyönä. Kiitos kuin kinnas, vaan ei niin karvanen. Päivä tulou, toinen mänöy, sitten
surmoa lähemmäks.
|