Petri Niikko
Kalevala MM-kilpailut ja nykyväinöilmiö
SM-95, SM-96, MM-97, MM-98, MM-99 MM-2000 MM 2002  
ja
Kalevala MM 2004

Kisojen tilastot vuosilta 1995-2004

      

Muistokirjoitus Senja Mäkiselle ja vuoden 2007 näkökulma kisoihin
Kuvia kisoista 95-98

VKY:n etusivulle

Vuodesta 1995 järjestetyillä kalevalaisen runonlaulun maailmanmestaruuskilpailuilla on ollut näkyvä merkitys uuden runonlaulun ja kalevalaisen runon esiinmarssille ja nousulle. Kilpailujen myötä suomen kieleen on jopa vakiintunut uusi sana: nykyväinöt. Kisat ovat synnyttäneet alalle VKY:n lisäksi  uusia järjestöjä, kuten KaRuSe ry:n trokeemankeleineen. Ilmiöstä tehty, uusintanakin esitetty Lisa Hovinheimon vuonna 2000 TV Ykköselle ohjaama dokumentti Nyky-Väinön laulu on palkittu myös ulkomailla.  Ohjelman päähenkilönä on Kalevala MM-kisoissa kahdesti voittanut Taito Hoffrén ja tämän vaimo Ilona Korhonen, ammattirunonlaulajia molemmat. Ohjelmassa allekirjoittanut lausuu myös PC-manauksen ja laulaa tyttärensä kanssa Neidon lunastusta (molempien henkilökohtaisesti tunteman ja nyt edesmenneen) vienalaisen tietäjän Jelena Pirhosen mukana, joka laulaa kasetilla esilaulua. Nykyväinöilmiössä vanha ja uusi kohtaavat kiehtovalla, aidolla tavalla. Suurella sydämellä. Viestikapulana ihmiseltä opittu vanha laulu ja nerokas, vuosisatojen kulussa vain voimaansa kerännyt kalevalainen runomitta.

Nykyväinöilmiö on yhdistänyt suomalais-vienalaiset perinteet, nykykansanrunoilijoiden luovuuden sekä kansanmusiikin opiskelijoiden ammattitaidon ja runonlauluinnostuksen moderniin musiikki- ja kieliperinteeseen. Uusilla ytimekkäillä runoilla nykyväinöt ovat todistaneet, että kalevalaisen runon ei tarvitse olla vanhojen kansanrunojen kopio tai joskus teennäinen toisinto. Uudistuva kaleruno menestyy myös muiden nykyrunojen rinnalla (Kalevala MM-2002 ja 2004). Esittäjäpuolella Suomessa on Värttinän ohella useita kansainvälisestikin menestyneitä runonlaulun esittäjiä. Kansanmusiikin nousu ja runonlauluperinteen uusi tuleminen alkoivat jo 1960-luvulla ja yksi trendin suuria vaikuttajia oli akateemikko Matti Kuuseltakin oppia saanut professori ja kansanmusiikin esittävä guru professori Heikki Laitinen.

Ajatus runonlauluperinteen elvytyksestä kilpailujen kautta syntyi nykyisen VKY:n puheenjohtajan Petri Niikon mielessä kesällä 1993, kun hän tapasi Kiestingissä Vienan Karjalassa aidon runonlaulajan Stepanie Kemovan. Kalevalamitta ja vanha runonlaulu lumosivat kulkijan. Koskettavan Anni tyttö -laulun kuultuaan Niikko halusi kehittää tapahtuman, joka pitäisi yllä arvokasta runonlaulun perinnettä.  Voisiko perinnettä siirtää tulevaisuuteen? Ja niin, että siihen tarttuisivat nuoretkin? Viimeisimmissä Kalevala MM-2002 ja 2004 kisoissa toisen palkinnon voittikin rap-yhtye Oppositio. Suuria kalevalaisia runokilpailuja on nyttemmin järjestetty menestyksellä myös Tampereella, Joensuussa (Runo elää Karjalassa) ja Ilomantsissa (Runobriegu)

 Tapahtuman alkuperäisenä ideana oli tuoda yhteen parhaat alan tekijät niin musiikin, teatterin kuin runouden piiristä. Jatkuvasti suosiotaan kasvattanut tapahtuma pohjaakin reseptinsä amatöörien ja ammattilaisten yhteiskemiaan: kansanmusiikin opiskelijoiden esityksissä saadaan nauttia alan uusista musiikillisista tuulista ja ammattimaisesta laadusta, kun taas amatöörit tuovat kilpailuihin oman jäljittelemättömän aitoutensa - ja mikä merkillepantavaa - parhaat uudet kalevalaiset tekstit. Ennen ensimmäisiä kilpailuja sain kuulla paljon epäilyjä uusien kalevalaisten runojen tasosta. Koitos todisti muutamien ihmisten voimin aivan päinvastaisesta. Ensimmäisten kisojen kohokohtia oli jyväskyläläisen Urpo Nuorvan Talvisodan kronikka, joka on kiistatta parhaimpia vuosisatamme jälkipuoliskon kalevalaisia runoja. Vielä suurempaan menestykseen on yltänyt vuonna 1997 maailmanmestariksi kruunatun Senja Mäkisen Peili-runo. Vanhuutta ylittämättömällä lempeydellä ja itseironialla kuvaavasta runosta on noussut kansan suursuosikki, joka saa varsinkin Senjan itsensä esittämänä aina yhtä innostuneen vastaanoton. Kilpailuissa syntysanansa saanut vuonna 1999 julkaistu Runorumpu ja Runoräppänä -teokset, 2000 -luvun Kantelettaret ovat tulvillaan lukijoiden ja lausujien kestosuosikkeja. Kilpailun menestystä auttoi Sibelius-Akatemiassa jo pitkään vallinnut uuden kansanmusiikin nousu ja varsinkin Heikki Laitisen ja Anna Kaisa Liedeksen tekemä työ runonlaulun opetuksessa.  

Vuosittain järjestettävät runonlaulun mestaruuskilpailut ovat tuoneet julkisuuteen useita lahjakkaita alan taitajia. Kisoista ovat saaneet tuulta siipiensä alle mm. lauluryhmä Kullervon Kosto ja shamaanitrio Kuuakka ja runonlaulajat Taito Hoffrén ja Nick Hennessey ja V.P. Pisto. Myös Veltto Virtanen on todistanut runoimrovisaation lahjansa palkittuna Vuoden Shamaanina.

Ensimmäiset Kalevalamittaisen runonlaulannan Suomen mestaruuskilpailut pidettiin Espoon Kulttuurikeskuksessa 1.11.1995. Helsingin Sanomien artikkelissa (Pirkko Kotirinta) esiintyy ensimmäisen kerran sana nykyväinöt. Tiedotusvälineiden rummutuksen ansiosta 300 paikkainen Louhisali oli tupaten täysi ja tunnelma sähköistynyt. Juontajana toimineen Heikki Laitisen oli ilo nostaa innostunut yleisö mukaan tapahtumaan, joka huipentui sooloimprovisaatio-osuudessa kansanedustaja-rockmuusikko Veltto Virtasen hurjaan EU-manaukseen. Virtanen palkittiin suorituksistaan ensimmäisellä Vuoden Shamaanin tittelillä. Muita kilpailun kohokohtia olivat Suomen Mestari Eila Hartikaisen väkevä, tumma laulanta sekä esimerkiksi lapsiryhmä Vesseleiden ja jyväskyläläisen Urpo Nuorvan esitykset. Urpo Nuorva palkittiin parhaasta uudesta runosta yhdessä turkulaisen Sanna Mansikan kanssa. Nuorvan Talvisota-kronikka on mielestäni yksi tämän vuosisadan komeimpia kalevalaisia runoja. Urpo Nuorvasta on kehittynyt suosittu runonlaulaja, jonka esityksissä on aina sielua mukana.

Sielua oli myös toisen tekstistään palkitun turkulaisen Sanna Mansikan esityksessä, vaikka hän säestikin itseään kitaralla ja blueskompilla! Kaikki loppukilpailuun päässeet esitykset olivat hyvätasoisia ja täynnä aitoa yrittämistä. Haluan kuitenkin vielä nostaa esille kaksi suomalaisen naisenergian todistetta ikimuistoisista avauskilpailuista. Meillä oli kunnia saada lavalle viimeinen suomalainen perinteinen runonlaulaja, joka on oppinut koko laajan ohjelmistonsa äidiltään, suistamolaiselta Oksenja Mäkiselältä. Klaudia Vonkkanen vakuutti myös kilpailuissa olevansa aito runon- laulannan mestari, jonka suussa ikivanhat melodiat elävät luontevan mehevästi. Vonkkanen palkittiin perinteen säilyttäjän kunnia kirjalla. Varsinaisen yllätyksen kisoissa tarjosivat kuitenkin nuorten alta kaksikymppisten lauluryhmä Kullervon Kosto. Kasetin perusteella tiesin tytöt hyviksi laulajiksi, mutta kun he astuivat lavalle seksikkäissä nahka-asuissaan olin yhtä äimistynyt kuin muukin yleisö. Tytöt täräyttivät kisojen kautta itsensä julkisuuteen, ja keikkailevat ahkerasti tänäkin päivänä.

Ensimmäisten kisojen innoittamina yhdistyksemme päätti tehdä tapahtumasta vuosittaisen tradition. Päätimme kokeilla myös kisojen järjestämistä kaksipäiväisinä, sillä jo avauskilpailuista jäi monta esitystä karsittuna ulkopuolelle. Kaksipäiväisiin kisoihin lisäsimme myös teemasarjan sekä kilpalaulantaimprovisaation, jonka aiheeksi annoimme tällöin ajankohtaisen Riitta Uosukaisen tekemiset, josta Tytti Metsä ja Maari Kallberg saivatkin aikaiseksi yleisöä naurattavan esityksen.Toisiin kisoihin emme saaneet samanlaista mediarummutusta tueksemme, eikä meillä ollut varoja ennakkomainontaan, mutta silti voidaan sanoa, että kisat olivat taiteelliselta kannalta menestys.
Suomessa on liikkeellä ihmeteltävä määrä toisistaan riippumatonta kalevalaista esittävää taidetta. Ilahduttavinta on ollut nimenomaan amatöörien runsas osanotto. Kalevalamitta on sittenkin vielä kansanperinnettä! Kilpailijoiden laaja ikähaitari on myös tärkeä kotoisen tunnelman luoja. Lapsiryhmät ja Urpo Nuorvan ja Johannes Kekkosen kaltaiset sielukkaat patriarkat ovat ehdoton edellytys kilpailujen säilymiselle aitona kansanperinnetapahtumana.
Vuoden 1997 kisoissa maailmanmestariksi valittiin Koivistolta kotoisin oleva Senja Mäkinen omalla Peili-runollaan. Vuoden Shamaaniksi valittiin yleisöäänestyksellä joensuulainen Vesa-Pekka Pisto. Kilpailuun osallistui amatöörien ohella myös ammattilaisia. Jatkuvasti osallistujamääriään kasvattanut tapahtuma (1997 kilpailuun lähetettiin 57 esitystä, joista 24 hyväksyttiin loppukilpailuun) on onnistunut myös runonkeruutavoitteissaan: uusia runoja vuonna 1999 julkaistavaa “2000-luvun Kanteletarta” eli Runorumpua varten on saatu talteen jo satoja.

Kalevalaisen neljännet runonlaulun maailmanmestaruuskilpailut 1998 sisälsivät kaksi uutta sarjaa: sarjat alle 12-vuotiaille lapsille ja itkuvirsien taitajille. edellisvuotiseen tapaan kilpailuun haastettiin myös muut suomensukuiset kansat, kuten virolaiset ja karjalaiset. Ovet olivat avoinna kaikentyylisille kalevalamittaan laadituille esityksille teknomusiikista ja teatterista perinteisiin laulanta- ja lausuntaesityksiin. Loppukilpailut pidettiin 17.10.1998 Espoon Kulttuurikeskuksessa Tapiolassa.

Kisojen tuomaristo valitsi runonlaulun Maailmanmestariksi Jaana Tikkalan Rääkkylästä, joka osallistui kilpailuun sooloitkulla ja yhtyeen Loksatuda jäsenenä. Tikkalan itku oli paitsi koskettava, niin myös teknisesti erittäin hallittu nykypäivän itkuvirsi.Vuoden Shamaaniksi valittiin yleisöäänestyksellä Yamar Thiam Senegalista. Thiamin Puhuva rumpu-esitys todisti, että "Vaka Vanha Vaenamoinen" osaa myös käsitellä afrikkalaista rumpua vimmatun tanssin vauhdittamana. Tuomariston muodostivat dosentti Lauri Harvilahti, lehtori Anna Kaisa Liedes ja folkloristi Mikko Europaeus. Kisat saivat jälleen runsasti julkisuutta tiedotusvälineissä. Espoon suurimmassa sanomalehdessä Länsi-Väylässä kilpailut komeilivat etusivulla. Kisoista radioitiin kooste YLE:n Ykkösellä 18.1. klo 13.10-14.00, ja niistä oli väläyksiä TV-uutisissa. Sarjapalkinnot ja osallistujalistat näet kohdasta MM-98.

Perinteisten runojen teema oli vasta julkaistu kansanrunouden merkkiteos Suomen Kansan Vanhat Runot XV. Teemalla halusimme kunnioittaa kirjan isän, edesmenneen akateemikko Matti Kuusen elämäntyön merkitystä Suomen kalevalaiselle perinteelle.
Kilpailun pääpalkinnot myönnetään Vuoden Shamaanille ja Maailmanmestarille, jotka voidaan valita mistä esityssarjasta tahansa. Palkintoina mm. Vienan Karjalan matkoja ja kameroita.

Kisojen tilastoja 1995-2004 Sivun lopussa tiedot tuomaristoista 

Osanottajat ja palkitut Kalevalamittaisen runolaulannan SM-kilpailut 1.11.1995
Suomen Mestari: Eila Hartikainen, Helsinki, Vuoden Shamaani: Pertti Virtanen, Eduskunta

-Eila Hartikainen, Helsinki (Suomen mestari)
-Eine Joutsijoki, Keuruu
-Seija -Ahonen, Helsinki
-Johannes Kekkonen, Espoo
-Kullervon Kosto, Helsinki (paras ryhmäesitys)
-Sanna Mansikka, Turku (paras uusi runo)
-Urpo Nuorva, Jyväskylä (paras uusi runo)
-Paalu-ryhmä (teatterikorkeakoulu), Helsinki
-Helvi Pirhonen, Hankasalmi
-Outi Pulkkinen, Vantaa
-Inkeri Rotko, Joensuu
-Pertti "Veltto" Virtanen, Tampere (Vuoden Shamaani)
-Vesselit, Helsinki ( nuoren runonlaulannan kunniamaininta)
-Klaudia Vonkkanen, Varkaus (perinteensäilyttäjän kunniamaininta)
improvisointi: Tytti Metsä, Helsinki (voittaja), Urpo Nuorva, Jyväskylä Pertti "Veltto" Virtanen, Tampere

1. - 2.10.1996 Väinämöisen paluu
eli Kalevalamittaisen runonlaulannan toiset Suomen mestaruuskilpailut

Maailmanmestari: Taito Hoffren, Helsinki, Vuoden Shamaani: Kuuakka-duo, Helsinki

Teemasarja:
"Mielikki metsän emäntä" -rukous metsän jumalattarelle
-Eine Joutsijoki, Keuruu
-Pirkko Talsi, Espoo
-Veera Voima, Helsinki
-Vesselit, Helsinki (joht. Anja Hinkkanen)
"Näillä raukoilla rajoilla" -vakava tai vallaton näkemys suomalaisesta
sankaruudesta
-Urpo Nuorva, Jyväskylä
Kalliopiirros -muuntaudu muisnaislaulajaksi ja kuvita oheinen yli 3000
vuotta vanha kalliopiirros ja ratkaise menneisyyden arvoitus
-Lea Kömi ja Virppi Räsänen, Helsinki (Vuoden Shamaani)
-Seija Tarvainen, Tikkala
-Sanna Mansikka ja Suvi Nenonen, Turku
-Tytti Metsä, Helsinki (teemasarjan voittaja)

SM-sooloimprovisaatio
Tytti Metsä, Urpo Nuorva, Sanna Mansikka, Veera Voima (SM-sooloimprovisaation voittaja)

Vapaasarja
-Seppo Huunonen, Juha Kuosmanen ja Markku Maula, (ote Sampo-retki draamasta)
-Maari Kallberg
-Johannes Kekkonen
-Pirkko Talsi
-Tarja Viik
-Seija Ahonen
-Veera Voima
-Tytti Metsä ja Mari Järvinen
-Taito Hoffren, Helsinki (Suomen mestari)
-Me Naiset (Anna-Kaisa Liedes, Maari Kallberg, Pia Rask, Outi
-Pulkkinen), Helsinki (vapaasarjan voittaja)
-Kilpalaulantaimprovisaatio: Maari Kallberg ja Tytti Metsä

Kalevala MM 1997 25.10. 1997
Maailmanmestari: Senja Mäkinen, Espoo. Vuoden Shamaani: V.P.Pisto, Joensuu

sähköiseen musiikkiin laaditut esitykset
yhtye Mimmit, Helsinki, yhtye Boba Fett, Helsinki (yhtyeiden sarjan voittaja), Lieka-yhtye, Helsinkiyhtye Lyyran tähtikuvio & Vega, Oulu (nauhaesitysten voittaja)
yhtye Yokahainen, Kellokoski

perinteisiin runoihin laaditut esitykset
-Pirkko Talsi, Helsinki
-Antti Lang, Tampereen Eestiklubi
-Marju Metssalu, Viro (kunniamaininta)

Uusiin runoihin laaditut esitykset
-Vieno Kalliola ja lapset (pienoisnäytelmä), Hankasalmi
-Senja Mäkinen, Espoo (Maailmamestari)
-Urpo Nuorva, Jyväskylä
-Asta Lohvansuu ja Sirkka Tikka (pienoisnäytelmä), Pyhäsalmi
-Seija Tarvainen, Tikkala
-Eero Peltonen, Lammi
-Veera Voima, Helsinki
-Eira Vainikka, Savitaipale
-Antti Lang, Tampereen Eestiklubi
-Kyösti Salojärvi, Espoo
-Johannes Kekkonen, Espoo
-Q-teatteri, Helsinki (paras teatteriesitys)
-Aulis Rintala, Tampere
-Tarja Viik, Espoo
-V.P.Pisto, Joensuu (VKY:n palkonto, yleisöäänestyksen voittaja =vuoden shamaani)
-Katja Larkkonen, Joensuu (kunniamaininta)

KALEVALA MM 1998 17.10.1998
Maailman Mestari: Jaana Tikkala, Rääkkylä. Vuoden Shamaani: Yamar Thiam, Senegal
Teemana itkuvirret ja Suomen Kansan Vanhat Runot (SKVR) ja Lasten runot

Perinteiset runot
Kangasalan kansantanssijat
Arja Kangasniemi, Helsinki
Pekko Käppi, Tampere (paras SKVR esitys)
Marju Metssalu ja Thea Paluoja, Viro (kunniamaininta)
Helena Nuutinen, Jyväskylä
Yamar Thiam, Senegal (Vuoden Shamaani)

Uudet runot
Estraditeatteri, Helsinki
Sirkka Hostikka, Vuokatti
Johannes Kekkonen, Espoo
Katja Larkkonen, Joensuu
Urpo Nuorva, Jyväskylä
Salainen teatteri (Marja-Liisa Lintula), Joensuu
Tarja Viik ja lauluyhtye Opri, Espoo

Lasten runot
Hiidenvuoren teatteri, Hankasalmi (ohj. Vieno Kalliola)
(nuorisosarjan voittaja)
Hännänhuiput -ryhmä, Helsinki (ohj. Anja Hinkkanen)
(kunniamaininta)
Anni Mattila, Ryökkä (lastensarjan voittaja)

Itkuvirret
Vieno Kalliola, Hankasalmi
Katja Larkkonen, Joensuu
Helena Nuutinen, Jyväskylä (Itkusarjan voittaja)
Jaana Tikkala, Rääkkylä (Maailmanmestari)
Virppi Venell, Helsinki

Yhtyeet
Ihtiriekko, Espoo (kunniamaininta)
Loksutada, Helsinki (lauluyhtyesarjan voittaja)
Lyyran tähtikuvio ja Vega, Oulu (yhtyesarjan voittaja)
Vaahto-yhtye, Tampere

Pöytälaatikkotekstit voittajat
Urpo Nuorva, Jyväskylä
Eine Joutsijoki, Keuruu

Kalevala MM-99 5-vuotisjuhlakilpailut 23.10 Espoon Kulttuurikeskuksessa. 
Kilpailujen teemoina olivat lasten ja nuorten runot, sekä uusi kansanrunouskokoelma Runorumpu. Kisoihin osallistuivat kaikki edellisten vuosien Suomen ja Maailman mestarit ja Vuoden Shamaaneista V.P.Pisto ja Veltto Virtanen (häntä ei tosin saanut äänestää). Paikalla oli lähes kaksisataa ihmistä

Vuosituhannen Runomestari valittiin yleisöäänestyksellä: Valituksi tuli Suomen mestari vuodelta 1996 Taito Hoffren (kotipaikka Kantele, kappale: kansanruno Tammi). Hoffrenin voittoa kirkastaa vielä tuomariston antama ykköspalkinto. Vuosituhannen  Shamaaniksi yleisö valitsi vuoden 1997 maailmanmestarin Senja Mäkisen (Senja esitti Runorumpu-runonsa Peili.)

Mainittakoon, että kärkikaksikon takana tulivat hyvin lähellä Santtu Karhu, Hännähuiput, Tytti Metsä ja Urpo Nuorva. Äänestystulos oli tasainen voittajaa lukuunottamatta.

Tuomaristo, johon kuuluivat professori  Lauri Harvilahti, folkloristi Mikko Europaeus ja lehtori Anna Kaisa Liedes valitsi lisäksi kolme parasta esitystä ja jakoi kuusi kunniamainintaa. Kilpailijoita ja ryhmiä oli loppukilpailuissa mukana 18 (Esityksiä oli 28)

1. Taito Hoffren, Kantele ( trad/Hoffren:Tammi)
2. V.P.Pisto, Joensuu (Kohti Sylvesteriä/ Runorumpu), Oppi ei ojaan kaada (Pisto).
3. Tytti Metsä, Helsinki (Neito ja lohikäärme, kansanruno)

Kunniamaininnat: Kullervon Kosto -yhtye (Helsinki), Ihtiriekko -yhtye (Espoo), Hännänhuiput -lapsiryhmä (Helsinki), Eila Hartikainen (Vantaa), Eila Pöllänen (Ruotsi), Santtu Karhu (Karjala)

Nuorten runosarjan voitti Sami Lehtilä syksy -runollaan.
Kilpailuissa esitettiin myös Koululaisen runokilpailun voittajarunot, jotka julkaistaan internetissä 24.10, samoin kuin muut ihastusta herättäneet nuorten revitykset, joissa tekijät rumopilivat elämästään nuorten omalla sanastolla, ilman sensuuria.

Lisää kilpailujen tunnelmista lähiaikoina sivuillamme. Valokuvia saamme verkkoon heti alkuviikosta. Kiitos mukana olleille! Ensi vuonna tavataankin jo laajemmilla areenoilla ja uusin teemoin, joista tiedotamme lähiaikoina.

Tuoreet viisivuotisjuhlakommentit järjestäjältä 1999
(Lopussa radiokoosteen jälkeisiä mietteitä)

Lienen jäävi kommentoimaan esityksiä, joita seurasin juontajana sivuverhojen kätköissä, mutta jokaiset kisat läheltä kokeneena voinen vertailla ensimmäisiä ja viidensiä kilpailuja. Ensimmäisten kisojen etu oli oikeastaan esitysten vähyydessä: emme saaneet koolle enempää kuin 14 kelvollista esitystä. Mutta saaduissa esityksissä oli voimaa sitäkin enemmän: Kullervon Kosto oli vasta lyömässä itseään läpi, ja heidän esityksensä pursusi nuoruuden voimaa ja näytön haluja. Vastapainoksi Urpo Nuorvan Talvisodan kronikka hiljensi yleisön lähes kyyneliin ja Velton EU-manaus syntyi improvisaatiosarjassa tuoreen kansanedustajan palopuheena, jossa lakkikin lensi päätteeksi lattiaan.

Kisojen voima on ollut amatöörien ja ammattilaisten yhteiskemiassa. Väitänpä, että amatöörien aidot, hiukan viimeistelemättömät esitykset ovat kenties koskettaneet yleisöä enemmän. Eilen pidetyissä kisoissa parasta antia olivat mielestäni nuorten trokeeviritelmät, jotka eivät lonkalta kirjoitettuna tietenkään olleet täydellisiä mitaltaan, mutta niiden säkeissä virtasi nuorison aitous ja voima, jota rohkeat esitykset vielä korostivat. Yhtä paljon yleisö lämpeni lasten runojen esityksistä. Käntsy kaarnasesta runo oli oivaltavan hauska, suorastaan huippuräväkkä Hännähuippujen käsittelyssä. Vastapainoksi jo ammattilaisiksi nousseet kansanrunouden opiskelijat olivat mielestäni turhan pidättyväisiä esityksissään. Pelkäsivätkö he ammattilaisraadin arvostelua, vai onko esitysten akateemisesta tarkkuudesta tullut hyve? Kullervon Kostostakin puuttui alkuaikojen eroottinen uho, joka ainakin minusta sähköisti heidän esityksensä paremmin. Minun mielestäni tyttöjen alkuaikojen hauskuus oli hävinnyt. Johtuneeko kokoonpanomuutoksista?

Uskallanpa väittää, että kansansuosikeiksi nousee taiteen kuin taiteen alalla ihmiset, jotka säilyvät ikuisina amatööreinä! Tarkoitan amatööriytenä innostusta, aitoutta ja ennen kaikkea nöyryyttä. Jos esiintyjä pitää itseään kansaa parempana, ei hän pitkälle pötki. Oppitunti kansan ja kansanrunouden "ylivertaisuudesta" voisi alkaa vaikkapa uunituoretta kokoelmaa Runorumpua lukemalla. Väitän, että Suomesta ei löydy montaa ammattikirjoittajaa, jotka yltävät sen runotuotannon tasolle. Ikivanhan runotekniikan hallinan lisäksi niistä hehkuu aitous ja kansan sielu, joka pakenee väkisin yrittävän käsistä kuin vesi seulasta.

Ammattilaisten esityksistä minua koskettivat ehkä eniten Eila Hartikaisen "Mietteissänsä vanhat lehmät", jossa uusi kansanruno sai eläytyvän mestarin esittäjäkseen. Eila onkin taiteilija, joka on säilynyt murrettansa myöten kansanihmisenä. Samoin V.P.Piston Runorumputeos "Kohti Sylvesteriä oli todella mestarillinen, ja Karjalan Santtu Karhun loitsinnassa oli maagisuutta rock-kompin säestyksellä.

Vuoden 1999 Runolaulun maailmanmestaruuskilpailuissa oli runsaasti hyviä esityksiä joka makuun. Ruotsista tulleet Eila och Anders pitivät yllä pölhön kansanhuumorin mainetta pienoiskuvaelmallaan, jossa ruotsin- ja suomenkieleinen kalevalamitta limittyivät Svea-mamman Lemminkäistarinaan. Oikeastaan on sääli, että Johannes Kekkonen ei tänä vuonna mahtunut loppukilpailuun, sillä hänellä tätä rohkeaa aitouden lajia löytyy vielä enemmän. Toivottavasti hän kirjoittaa ensi vuodeksi sen verran lyhyen tekstin, että hänet voisi huoletta päästää estradille sitä lausumaan ilman, että on pelkoa sanojen haihtumisesta mielestä kesken esityksen...

25.10. 1999 mietteitä radioohjelman jälkeen:
Kyllä se sivuverhosta seuraaminen ja aikatauluista sterssaaminen sittenkin himmensivät kokonaiskäsitystäni. Radiosta kuultuna esitykset olivat todella loistavia. Varsinkin Runorumpurunot löivät minutkin ällikällä. Täytyy ihmetellä nuorten taiteilijoiden kykyä luoda täysin oudoista runoista muutamassa päivässä kiireiden keskellä merkittäviä taideteoksia. Väitän, että kilpailuissa kääntyi uusi lehti kansanmusiikin ja kansanrunouden historiassa. Uudet runot sähköistävät alan, kiitos uusien lahjakkaiden, ennakkoluulottomien taiteilijoiden, joilla on ulkoisen ilmaisuvoiman lisäksi myös runsaasti sisäistä sanottavan tarvetta.
Petri Niikko 1999

Kalevala MM-2000 
Ugin Jyrähdys tulokset ja kuvia
Kilpailut pidettiin 11.-12. joulukuuta vuonna 2000 
Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa klo 18.00 - 20.30.
ja ne olivat osa Vuoden 2000 kulttuurikaupunki kokonaisuutta

Kilpailun tuomareina olivat professori Lauri Harvilahti Helsingin yliopistosta ja tohtori Maija Länsimäki Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Kilpailuissa esitettiin 40 runoa 21 kilpailijan voimin. Lisäksi tapahtumassa kuultiin kilpailun ulkopuolisia esityksiä Istokilta, Ihtiriekolta ja Norov Avilta. Uusia runoja kilpailuun lähetettiin yli 180. Runojen teemoina olivat murteet ja tietäjän sanat maailmalle. Raportti konserteista ja tapahtumista näillä aalloilla lähitulevaisuudessa. Jyrähdyksestä kuultiin makupaloja 13.-16.12. Ylen ykkösellä, ja kilpailuista oli laaja artikkeli 13.12. Helsingin Sanomissa. Kiitämme kaikkia mukana olleita onnistuneesta tapahtumasta! Runonlaulu elää!
Puheenjohtaja Petri Niikko, Vienana Karjalan Ystävät ry.
Kilpailun taustat

Maailmanmestari: Nick Hennessey, Englanti
Esitys: katkelmia Kalevalasta suomen ja englannin kielillä.

Vuoden runotietäjä: Vesa-Pekka Pisto, Joensuu
Esitykset: Enpä viillä viillekettä ja Kynnän vanhalla vakoa (Urpo Nuorva, Jyväskylä) ja Huoli huonetta hakevi (Pirkko Hirvola, Pori) Soitin: kontrabasso

Kunniamaininnat esityksistä: Eila Pöllänen, Ruotsi. Esitykset: Sillalla (Mirja Pedersen, Joensuun murre) ja Kiisi itki pentuloitaa (Sirkka Nurmi, Lapua. Uukunniemen murre)

Ilona Korhonen, Kantele. Esitykset: Murrettako, eipä synny (Lempi Karhapää, Mynämäki, sekamurre), Sökö kiharrin (Aulikki Hämäläinen, Nastola), Ukkoišlintu (Jussi Huovinen, Hietajärvi, vienan murre)

Kyösti ja Matti Salojärvi, Espoo. Esitys: savolainen suksjpoeka (Kyösti Salojärvi, Viitasaren murre)

Miikul Pahomov, Kuujärvi, Karjala. Esitykset: Šamanan matk, Heimon henged ja Lapin puheg (oma teksti, lyydinkieli)

Paras murreruno: Marja Haavikko: Balladi Yli-Tornion murteella
Murrerunojen kunniamaininnat: Vieno Kalliola (savon murre) Toini Marjamaa peräpohjolan murre) Sirpa Pakarinen (pohjoiskarjalan murre) Sirkka Nurmi (Uukunniemen murre )

Paras tietäjäruno: Mirja Pedersenin syöpä- ja migreeniloihtut
Toinen sija: Aulikki Hämäläinen, Nastola: Sökö kiharrin 

Yhteistyössä: Espoon kaupungin Kulttuuritoimen keskus.
Tapahtuma oli Kulttuurivuoden ohjelmistoa.
Rahoitusta hankkeelle on saatu myös Alfred Kordelinin säätiöltä, WSOY:n kirjallisuussäätiöltä ja Kalevala Korun kulttuurisäätiöltä

RUNON MM 2002
RunON MM-2002 20.10. oli Repe vs. Pena vs. Rap!   

Maailmamestari 2002 Eila Pöllänen, Ruotsi (990 euroa)
Toinen palkinto (300 euroa) Hip-Hop poppoo Oppositio, Lapua
Kolmas palkinto (200 euroa) Eine Joutsijoki, Keuruup
Jaetut neljännet sijat (100 euroa) :
Ville Komsi (Helsinki), Olavi Ruitlane (Viro) sekä Sami Siltala ja Mika Terävä (Jyväskylä)
        Taustoja: Ohjelma ja esiintyjät  Lehdistötiedote   
Runomittojen kilpalaulanta
Lue Suosikin hauska juttu
Runonäytteitä
kilparunoista! Lue lisää

Kalevala MM-2004 loppukilpailu Tallinnassa
Aidot-finaali oli osa Kansantaiteen silta - tapahtumaa
ja ensimmäistä Jolly Folk –risteilyä Helsingistä Tallinnaan  

1. palkinto:  Runon maailmanmestaruus 2004 ja Vienan Karjalan matka: Ketsurat yhtye, Suomi
2. palkinto (jaettu maailmanmestaruus) Räp -yhtye Oppositio, Suomi
3. palkinto Leo Sevets, Karjala (Petroskoi/ Myllärit -yhtyeen keulahahmo)

Kunniamaininnat äänimäärien pohjalta: Aapo Ilves, Viro ja Vaakalintu (Lea Kömi ja Eero Peltonen)

Kalevala MM-2004 loppukilpailut pidettiin Tallinnassa Mustapaede -majassa Vanhassa kaupungissa.
Kilpailun ja päätäpahtuman Jolly Folkin suojelijoina toimivat Suomen ja Viron presidenttien puolisot tohtori Ingrid Rüütel ja tohtori Pentti Arajärvi. Loppukilpailut tarjosivat monipuolisen katselmuksen runonlaulun nykytilaan Suomessa, Virossa ja Karjalassa. Kilpailun tuomaristona toimi yleisö. Äänestyslippujen laskun jälkeen kilpailun kärki saatiin selville, ja voitto jouduttiin arpomaan kahden yhtä paljon ääniä saaneen kilpailijan kesken. Historia toisti itseään, sillä kaksi vuotta sitten toiseksi tuli sama yhtye kuin nyt 11.9.2004 pidetyissä loppukilpailuissa!

Nuoriso näytti voimansa! Vaikka äänestäjäkunta oli iältänsä lähellä keski-ikää äänivyöry kohdentui kilpailun nuorimmille ryhmille. Oppositio- ja Ketsurat valloittivat yleisön nuoruuden innolla ja taidoilla. Käytäväkommenteissa kuuli mainittavan sanoja "Suomen parhaat". Myös muut kärkipään taiteilijat saivat yleisöltä hurraa-huutoja. Kiitos teille, kilpailijat ja yleisö unohtumattomasta tapahtumasta, joka vei taas runonlaulun perinnettä eteenpäin 2000-luvulle! Lue lisää: tulokset taustat

Tuomaristo yms. historiatietoja MM- kisoista

Kalevalamittaisen runolaulannan SM-kilpailut 1.11.1995
juontaja Heikki Laitinen
Tuomaristo Anneli Asplund, Petri Niikko, Kaustisen Kansanmusiikkiopiston edustaja, Nuoren Voiman Liiton edustaja
liput 20/40mk

1. - 2.10.1996 Väinämöisen paluu
eli kalevalamittaisen runonlaulannan toiset Suomen mestaruuskilpailut

Juontaja Petri Niikko
tuomaristo: erikoistukija Anneli Asplund, professori Anna-Leena Siikala, toimittaja Arja Hakulinen, toimitusjohtaja Erkki Ruuska ICL.
Kilpailijat 19, 24 erillistä esitystä
Sarjat: Teemasarja: "Mielikki metsän emäntä" -rukous metsän jumalattarelle
"Näillä raukoilla rajoilla" -suomalainen sankaruus, kalliopiirros
vapaa sarja, kilpalaulantaimprovisaatio, sooloimprovisaatio
liput 35/50 ilta, 60/80 yhteislippu
Muuta panoraamamultivisioesitys Kolilta ja Vienasta (valokuvaaja Markku
Tano, Lieksa)
Kameralehden kokoama diaesitys
FK Eero Aution esitelmä kalliopiirroksista

KALEVALA MM -97
25.10.1997

teema uusi runous
Juontaja Petri Niikko
tuomaristo erikoistutkija Anneli Asplund, muusikko Vesa Mäkinen, ohjaaja Esa Kirkkopelto, dosentti Lauri Harvilahti
kilpailijat 5 yhtyettä, 3 näytelmää,
15 sooloesittäjää
24 esitystä
sarjat sähköinen musiikki
perinteiset runot
uudet runot
pöytälaatikkorunot
liput 40/60
muuta yleisöäänestys (5mk), vuoden 1996 shamaanien esitys

KALEVALA MM 1998
17.10.1998

teema lasten runous
SKVR XV
juontajat Juha-Matti Aronen ja Petri Niikko
tuomaristo dosentti Lauri Harvilahti
lehtori Anna-Kaisa Liedes
folk.opisk. Mikko Europaeus
sarjat perinteiset runot
uudet runot
lasten runot
itkuvirret
yhtyeet
liput 30/50
muuta yleisöäänestys (Vuoden Shamaani), Heikki Laitinen (SKVR XV), Matti
Lehmonen (savonkielinen Kalevala)

Vienan Karjalan Ystävät ry järjesti yhteistyössä Espoon kaupungin Kulttuuritoimen keskuksen kanssa 17.10.1998 Espoon Kulttuurikeskuksessa Kalevala MM-98 kilpailut. Kisojen tuomaristo valitsi runonlaulun Maailmanmestariksi Jaana Tikkalan Rääkkylästä, joka osallistui kilpailuun sooloitkulla ja yhtyeen Loksatuda jäsenenä. Tikkalan itku oli paitsi koskettava, niin myös teknisesti erittäin hallittu nykypäivän itkuvirsi.Vuoden Shamaaniksi valittiin yleisöäänestyksellä Yamar Thiam Senegalista. Thiamin Puhuva rumpu-esitys todisti, että "Vaka Vanha Vaenamoinen" osaa myös käsitellä afrikkalaista rumpua vimmatun tanssin vauhdittamana. Tuomariston muodostivat dosentti Lauri Harvilahti, lehtori Anna Kaisa Liedes ja folkloristi Mikko Europaeus. Kisat saivat jälleen runsasti julkisuutta tiedotusvälineissä. Espoon suurimmassa sanomalehdessä Länsi-Väylässä kilpailut komeilivat etusivulla. Kisoista radioitiin kooste YLE:n Ykkösellä 18.1. klo 13.10-14.00, ja niistä oli väläyksiä TV-uutisissa. Sarjapalkinnot ja osallistujalistat näet kohdasta MM-98.

Kalevala MM-99

Etusivulle.

Uusia kalevalamittaisia runoja. Kalevalamitan sääntöjä. Kalevala MM. Runorumpuprojekti. Teesejä suomen kielestä. Sanasammon käynnistysopas. Vanhoja kansanrunoja. Hakemisto. Etusivulle. VKY. Linkit. Kuvia
Kalevalamitan sääntöjä. Runorumpuprojekti. Vanhoja kansanrunoja. Etusivulle. VKY. Linkit. Kuvia


etuivulle