Tässä niitä on: runonäytteitä ensimmäisestä runomittojen kilpalaulannasta. Muistutettakoon, että tuomariston perusteluissa painoivat myös esitys- ja improvisaatiokyvyt, jotka ratkaisivat sijoituksen. Tasokkaita runoja jäi tällä kertaa runsaasti palkitsematta. Näytteitä on tulossa lisää, kuten myös esimerkkejä improtuotoksista! Tekstejä ei saa julkaista ilman VKY ry:n ja tekijöiden lupaa. Lue kuvareportaasi kisoista

 


Siveys on seksikästä

Meijänpä siveät siskot,
naimattomat naisenpuolet
käyvät saunan sauhuloihin,
laittautuvat lautehille.

Valuu vesi vartta pitkin,
tihkuu hiki tissin alta,
rentona rehevät reijet
läpeensä jo lämpenevät.

Löylynlyömät lylleröiset
-punaisina pyllyn posket 
loiskahtavat lainehille,
viskautuvat vilvoitukseen.

-Puruveden puhtaat aallot 
vesirajan viettelevät,
kirvoittavat, kiihoittavat
syvänteitä sytkyttäen.

Siitä rinnat riemastuvat,
hypähtävät hyllyväiset,
vire järven viekoitellen
näpsyttelee nänninpäitä.

Leikkii laine lantiolla,
uipi pitkin uumankaarta,
vesi kietoo vaipallansa
hyväilyynsä hunajaiseen.

Kevein vedoin keijukaiset
sukeltavat suvannossa,
kuukin kurkkii kellujia 
näkemästään nautiskellen.

Varret varsin valkeana
koivun kyljessä kuvina, 
tähyilevät taivas, tähdet 
meijän siskoja siveitä.

Eeva Seppänen, Kitee

Konsertissa


Minut konserttiin vietiin sivistymään,
siellä nolona istuin, kun haisin.
Tukka kammattiin, jakaus yli pään...
Ahtaat kengät kun riisutuks saisin!
Heti huomattiin, käteeni tartuttiin,
vaikun korvasta kun aioin kaivaa,
että kuulisin musiikin paremmin.
Eihän siitä ois kellekään vaivaa!

Kylkeen tökättiin, se on varoitus - niin!
Ei saa nenäänsä turistaa, niistää,
ei saa rapistaa karkkipaperia,
musanautinnon muilta se riistää!
Kesken konsertin nousin jo ylöskin,
kun mun takamus puutui, ja jalat.
Pysy alallasi, istu paikallasi,
mitä ihmettä keikkumaan alat!

Väliajalla oli niin mukava
salaa naukata paukku - ja kaksi!
Sepä huomattiin, tiukasti sanottiin:
sulle kohta jo tilataan taksi!
Tulin tauolta, soitto soi hienona!
Minä taputin, tuijotti kansa...
Senkin pöllöpää, etkö voi ymmärtää:
solisti virittää soitintansa!

San. Lassi Kettunen, säv Jarmo Jylhä

KISSANAINEN

OISPA MIULLA KISSAN KIELI toisto
KISSAN KIELI KISSAN MIELI toisto
KULLAN SUUN SULATTELEISIN
YHYTTÄISIN IHTEHENI.
Viirusilmin viekottaisin
prinsessana riiustaisin
kuningatar mie olisin
yliveto ystävänä

Vaan on sulhoni suruton
häntäniekkani hävytön
viikon kaksi jo karussa
mirrilöitä mielimässä.

--Toisto
Pentuloita mie tekisin
vaikka viistoista kesässä

Hiiret hornaa hiäteleisin
piästäisiä pöllyttäisin
kolli käis miulla kosissa
korvaani ulajamassa

Talon ilkeä isäntä 
pennut peltohon panevi
yksin istun yksin astun
yksin kurja kurnuttelen
--Toisto
Leijonana lemmiskellä
tieot tuoa tiikeriltä

kynsiäni kiillottaisin
pörhöhäntää pöyhistäisin
käärmehenä kiännähtäisin
rakastelisin rajusti.

Vaan on sulhoni kylillä
pakaroilla paremmilla
ei oo kättä kaulallani
kutittajjoo kylelläni.

--Toisto
päivät pitkät loikoilisin
pieluksella parahalla

kulta miulle kohvit keittäs
sokerit tois särpimeksi
kermat laittas leuan alle
suikkaisi suulle somasti

vaan on tassi tyhjää täynnä
pannuloissa porovettä
kahveriki kammottava
lautaset litilikaset

--Toisto
hämärä ois haltiana
ystävänä yö ihana.

Sirkka Nurmi, Eila Pöllänen

Burn out Pirkko

Hejsan kära lärarinna
onko kireellä sun pinna ?
Puhu suomee senkin aasi
ettei pieleen menis fraasi !

Nimen sait jo: "Burn out Pirkko"
ei jelppaa Helismaa - ei kirkko
vaatimukset mieltäs rassaa
kiire kalvaa - olet massaa

2.
Bodailit ja nostit puntit
ihastutit nuoret kundit
silti siippa löysi uuden
silikooni - ihanuuden

Turhaan syötit Viagralla
hivenainevalmisteilla
Tulos: kyttyrälläs ´ vihat
ilkkuu sua jo kropan lihat

3.
Lapsetkin sua linttas lamaan
jouduit flegmaattiseen jamaan
Viimein sulta hermot petti
auttanut ei edes netti

Depressioon tiesi kulki
lukot oviloista sulki
"Burn out" lukee paperissa
lohduttelee sua vain kissa

4.
Nyt päähäs pillereitä mätät
hymyhuulin meitä petät
Uskot henkiin sekä kiviin
älykkäiden päädyt riviin

Tuntomerkki silti oma
uusiutuva hermoloma
siihen löytyy lohtu pieni
ettet ole kasvi, sieni -

5.
Mitä suret Burnout Pirkko
auttaa sua voi Luonnon kirkko
Heinäsirkkaasi vain luota
kaihda epätoivon suota

Muotitaudit ajan myötä
luusereikkekin tuo työtä
EU ensin eurot jakaa
Älä hitto - oo ja makaa !

Eila Pöllänen, Sirkka Nurmi

OTSALAUTA 

vuosissa niukin, naukin
saavutetut palikat,
heti niiskaus nälviäistä,
koppalakkisten kehuntaa
rokassa osa-aikaisen otsalauta;
nokkosia, harakankukkia
kulkureitillä kaikin mokomin
kimuranttista hämärää! 

KATTOKIUKIAISET

siihen ne asettuivat: todelliset kummitukset
töyhtöharjaiset kattokiukiaiset
sohien taivasta, riistäen maailmaa
ylös kotini takinkaulukseeN
levittäytyivät todelliset kummitukset:
nyrkkiä puiden panin vimmalla vastaan:
ei kaniloita naapuriksi arkkitehti tynkkysen
pullonnettua mutaa yhdentyvään Eurooppaan!
tähän kotini viitan liepeeseen
limittyivät hullut kattokiukiaiset,
töyhtöharjaiset porraspelokkeet;
mikä tahansa tunturin tupa pohjattu
paremmin palikoin, sommittu hyvemmin sormin;
silmät sokkeloina, viuhkovarsa, herjaheltta:
tanssisitte edes ripaskaa hullut kattokiukiaiset!

Rirva Kangas-Paavola, Helsinki


TÄHTIMASURKKA
Sanat ja sävel ja laulu
Eine Joutsijoki, Keuruu 

Onko taivaan tähtivöitä
minkälainen määrä?
Onko niiden yhteissumma
oikea vai väärä?
Tähdet syttyy tähdet sammuu
pienen pallon päällä,
haihtuvaista vaihtuvaista
elämä on täällä.

Samanlainen matkalainen
elontietä kulkee,
raskas reppu, tyhjä säkki,
veräjät hän sulkee;
eilinen on taakse jäänyt,
muistot siitä säilyy.
Parhaat niistä mielees paina;
kauniina ne päilyy.

Nauru helposti itkuks muuttuu
ja itku nauruksi palajaa.
Älä pelkää älä pelkää;
elämäksi se muovataan.

Pohjan yössä yksinäisen
rattona on tähdet.
Otavainen orrellansa
odottaa kun lähdet
täältä sinne sieltä tänne
polut pitkin poikin,
jotain jotain jäi ja jotain retkes
kontin pohjalle toikin.

Tumman taivaan tanhuvilla
pitkät illat kuljet.
Ilon murheen matkalaukun
useinkin sä suljet.
Laulun lahja, avoin mieli
aarteitasi aina;
verolle ei niistä panna
eikä lankee laina.
Nauru helposti itkuks muuttuu
ja itku nauruksi palajaa.
Älä pelkää älä pelkää;
elämäksi se muovataan.

Eine Joutsijoki, Keuruu

 

MINÄ

Odysseus
kuuntelee seireenejä täysillä
eikä penelope piittaa kirjeistä.
Valitsit meren ja mimmit hän sanoo
pysy siellä minne matkustit.

Seireeneistä
yksi arvoituksia ujeltaa toinen vaikertaa.
Et voi väistää Odysseus et karata
et voi!
Tiesi on märkä niin märkä.

VASTAUS HALLI-HAUVAN OMISTAJAN HUIKEILLE TARINOILLE KOSMONAUTTIKOIRASTAAN

Onko siellä mitään elämää?
Kysyi lammas
-- perinteinen, sorkat maassa --
tähtiyöltä. Kaiku sanoi: mää.
Piruiliko pilvipässi? Taivaanvuohi virnui?
Vaiko.. etäisessä avarteessa Halleyn hauva hirnui?

Ville Komsi, Helsinki

Runon MM-2002

Miepä, muori muhkurainen
tiältä Pohjois-Karjalasta
laitan lavean latingin,
koitan kilvassa kovassa,
josko rahkeet ratkeematta
pärjeis lauluin luajinnassa.

Mie kun runolle rupean,
viännän värssyt vanhaan malliin,
perinteisesti pärisen,
asioita akkiloijen
mutkailematta mutisen.
Haikuloille mie haistatan,
vappaalle mitalle varsinkin,
enkä ruppee runontekkoon
ilman ommoo murrettakaan,
tätä pohjoiskarjalaista.
Miepä se runot rutistan,
näytän vielä närhenmunat
kun vain aiheet annettannoon
vaikka vanhasta vajasta
tahi taivaan tähtösistä,
kirpun kynnen kiemurosta
eli norsun notkeuvesta,
lohen pyrstön pykälistä,
neitosen napanukasta

Tässä tulloo tuutistani
tämän kesän kevveet palat,
muistelot muhevan muorin ,
suakkunat salaperäiset.

Mirja Pedersen, Joensuu


Sami Siltala & Mika Terävä:
RISTI RIITA
- Lusikka virrassa -


ARVI
Mä olin kunnon kansalainen
tein sen mitä käskettiin
omaksuin ajan hengen
kulutin, säästin ja sijoitin
Kuluta ja säästä
Kulutin maitoa
Kulutin bensaa
Kulutin makkaraa
Kulutin polvia
Kulutin aikaa
Kulutin hermoja
Säästin asuntoa
Säästin aikaa
Odotin elämän alkavan

UNSKI K,

Jeesus Veda Buddha Siva
Tao Tao-Tao Siddartha Jehova
Golgata musta kivi
tyhjyys Nirvana Zen
Druidit ja puut
ja rituaalit muut
La ilaha Krishna
Jumalan terve
Minä minä minä minä
ja Sarasvuo
(Katkelma pienoisnäytelmästä)

TERVALOITSU


Herää terva hehkumahan
musta kulta kulkemahan
mäntyjen sisäkaluista
kantolastun laskimoista
Heru pitkin putkeamme
niistättele nesteet mustat
torven laitaa laskettele
tipu tervakorvoloihin
juokse korsun kammioihin
jott ois lääkettä kivuille
ykkösesto ysköksille
jottei venho vuoteleisi
vesi pääsis vempeleihin
märkä hirttä hivuttaisi.
Vanha lääke lämpimäinen
tuore terva tepsiväinen
käy myös kossun kumppaniksi
viljaviinalle ratoksi.
Livahuta tervankusta
pikku tilkka ämpärihin,
pane vettä kiukahalle
ruikkoa rutivetelät
jopa tuoksu turruttavi
tauvvit tuimat tainnuttavi
herkäksi mieli herahti
kaunihiksi karva kaikki.

KIELITAITOINEN

Ne on kehuneet Venäjän matkoillaan,
nuo isännät kapakoissa.
Tuota mietin,
ja läksin kokkeilemaan,
onko perää jutuissa noissa.

Ostin kaupasta parasta retonkii,
pitkän mekon,
ja kahtelin toista.
Siihen asteli naapuri kysymyksineen
jotta mihinkä tarvihen moista.

Tuohon vastasin silimät vilikkuen,
minut tavoitat Petroskoista.
Katsoi naapuri suuvärkki ammollaa,
eikä ottanut juttujan toista.

Pitsipöksyjä laittelin laukkuuni,
ja parhaimman pleiserin piälle.
Linja-autoon kun yksin mie astelin,
mietin, mitä löytäsin matkalta tiältä.

Sanoin kaikile hyvät huomenet,
ja niin sitä lähettiin matkaan.
Eikä tuttuja nuamoja näkynyt,
pienpä hauskaa, sen minä takkaan.

Kun hotellihuoneita jaettiin,
sain kaveriks, komian lesken.
Sitten elämänvaiheita kerrottiin,
meiltä riijjuut oi jiäneet kesken.

Miut oi jättänä yks, jos toinennii,
vuan kettään en hautaan vieny.
Hänen kohtalo oi ollu kovemppii,
vaan lineekö tuo tuota tienny.

Hiän miestääsä itkit lirrautti,
ja hyviä päiviä muisti.
Mie sanoin: muutetaan kanavoo,
ja kohta se juttu luisti.

Otin laukusta pitkän leningin,
ja korkiikantaset kengät.
Kahto kaveri minnuu ihmeissää,
tuumas: nolla sie nurin lennät.

Sanon, kahteleppas nyt kimsujas,
ei tiälä lenkkarit vältä.
Tunnet ihtesi vielä sutjakas,
kun näyttäsi! pitemmältä.

Tukkapiät myö kauniisti kammattiin,
eikä siästetty meikkilöissä.
Sitä myskivettä hölövättiin,
jotta pärjättäs mittelöissä.

Tanssimusiikki pauhasi salissa,
jytä jyskytti aivoloissa.
Mannaa sokkaa tuone pyörimää,
ja ollaan niin kuin koissa.

Kohta meilä oi miehet matkassa,
hyö huonosti venättä taitot.
Mte heitä jymmäytin kunnola,
kas miula on kielitaito.

Hyö miulta maksua kyseli,
jos yhessä vietettäs yötä.
Sanon, annatko sata euroa,
yö työ on kallista työtä.

Mies pahasti piätäsä puistalti,
sano minuu vanhanlaiseks.
Mie hänelle Venäjäks vakkuutin,
sie kävisit papparaiseks.

Hiän hintoo tinkasi alemmaks,
eikö kuuvella kympilä saisi.
Siinä kahtelin kommeita kuppeitan,
mutta minkäs iälleen taisi.

Kun huoneessa yölä istuttii,
kielitaitoosa kaveri moitti.
Mie hälle Savoksi huomautin,
jotta hyvin se orkester soitti.

Sirpa Pakarinen, Kitee

MUOTOVALIO

En mää tiär ollek toi ai
jo mahtan kaik karvas näyttä
muust tuntu et monenki eluka
tuntomerki se täyttä.

Ykspäine niinkon katt
se ainaki ossa ol
ei lähr mun kaikkihin föli
ei ainaka sovinnol.

Äijäst ei saa kiine
se o niinkö luikas kala
synkyyre syävereihi sukelta
ai sentän pinttahan pala.

Vuah se o merkiltäs
kiinalaise horoskoopi jälkke
munt kertta oinast muistutta
enemän ko melkke.

Siit Leijonast ei vissistenkä
koska selvä saa
mutt see mä tiärä varmaste
stää pukki mä rakasta.

Sirpa Aaltonen-Veikkolainen, Turku

Ufo lentää

Ufo lentää taevahalla,
minä oon sen sätteen alla.
Hirveesti se pelottelloo,
liitää, laataa, eestaas velloo.
Minua niin kummastuttaa,
ufo valloo vilikuttaa,
tärisöö ja huristelloo
minut sualiiks tavottelloo.
Sisuksista työntää tulta,
pakoaekeet estää multa,
meenoo vangiksesa ottoo,
viiä poekkeen, kaavaks kottoo!
Mutta eepä viekkaan kuuhun,
enpä joovu surman suuhun.
Tiijättäkös - ihan totta -
ufo älyn piästä ottaa!
Ylös taevaalle tuas ehtii,
minä juoksen pitkin mehtii.
Kyllä huonosti on käännä,
korviin väli on tyhjee täännä!

Lassi Kettunen, Espoo

Takaisin etusivulle