Petri Niikko: valokuvanäyttely Kalevalan Syntymaisema
(tai : Jokien Vienan jäähyväislaulu)
Matkustamisen ilo ja vastuu Karjalassa

Suomalaisen valokuvaajan Petri Niikon näyttely esittelee myyttisen Vienan
Karjalan nykymaisemia noin sadan väri- ja mustavalkovedoksen voimin. Näyttelyn kuvamateriaali koostuu vuosina 1992-2005 tehdyiltä kuvausmatkoilta samoille alueille, joilla runonkerääjät, taidemaalarit ja valokuvaajat tekivät retkiään 1800-luvulla. Syrjäisestä Vienan Karjalasta löydettiin tuolloin jo kadonneeksi luultu muinaissuomalaisten tapojen ja runojen aarreaitta, joka synnytti paitsi Suomen kansalliseepoksen Kalevalan, niin myös Suomen kulttuurielämään olennaisesti vaikuttaneen karelianistisen taidesuuntauksen, johtotähtinään säveltäjä Jean Sibelius ja taiteilija Akseli Gallén-Kallela.

Petri Niikko oli ensimmäisiä suomalaisia valokuvaajia, jotka pääsivät Venäjän olojen vapauduttua kuvaamaan aiemmin kiellettyjä alueita, kuten Kutsajoen kanjonia ja entistä Suomen Paanajärveä. Kuvausmatkojen tulokset ovat hätkähdyttäviä. Koskemattomat erämaat, viimeiset vanhat karjalaiset kylät, sekä niiden yhä luontaistalouteen turvautuvat asukkaat ovat kuin menneisyydestä nykypäivään kurkottava uni. Maisemien ja olojen muuttumattomuus on sitäkin hämmentävämpää, kun Suomen rajan tuntumassa, Venäjän luoteiskolkassa sijaitseva Karjala on kokenut raskaina niin Venäjän vallankumoukset, maailmansodat, kuin nykyisen Venäjän talouden ahdingon.

Kylissä liikkuessaan Niikko tapasi myös aidon lukutaidottoman runonlaulajavanhuksen, jonka laulutapa teki valokuvaajaan niin suuren vaikutuksen, että tämä opetteli itsekin sepittämään kalevalamittaisia lauluja. Runonlauluinnostus on poikinut edelleen Kalevalaisen Runonlaulun Suomen ja Maailman Mestaruuskilpailut, jotka jo kahdeksana vuonna (2005) ovat keränneet runsaan osanottajajoukon. Kisojen suosio kertoo suomalaisten elävästä suhteesta Kalevalaan ja vanhoihin runoihin kännykköiden ja tietokoneiden aikakaudella.

Kalevala on käännetty lähes 50:lle kielelle, ja uusia käännöksiä ilmestyy vuosittain. Eepoksen kasvava suosio selittyy sen rikkaalla myyttisellä kuvastolla, sekä nykyihmistäkin puhuttelevalla asennemaailmalla: Kalevalan sankareille ovat ominaisia vahva luontosidonnaisuus ja inhimillisyys. Kalevalan sankarit mittelevät taitojaan ennemmin laulujen ja loitsujen kuin miekan voimalla.

P
etri Niikon käsitys on, että suomalaisen kansanrunouden voima selittyy osin suomalaisten kautta aikojen vahvalla luontosuhteella. Näyttelyssään Niikko onkin tuonut esille suomalaiskarjalaisen luonnon tunnusomaisimmat elementit: metsän, kallion ja vesireitit järvineen ja koskineen, jotka tulivat tutuiksi viime vuosisadan runonkeräilijöille ja karelianisteille, kun nämä etsivät muinaisrunoja tiettömien taipaleitten takana sijaitsevista karjalaisista kylistä.

Valokuvanäyttely "Kalevalan Syntymaisema" on omistettu Kalevalan runoilijoiden jälkeläisille, sekä Vienan Karjalan jylhille maisemille, joissa vielä voi aistia muinaisen runouden hengen.

Valokuvia Etusivulle
Uusia kalevalamittaisia runoja. Kalevalamitan sääntöjä. Kalevala MM. Runorumpuprojekti. Teesejä suomen kielestä. . Vanhoja kansanrunoja. Etusivulle. VKY. Linkit. Kuvia